Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

13.4.2026 16:01 ・ Päivitetty: 13.4.2026 16:40

Evp-upseeri: Mihin tilaamamme F-35 pystyy – pitääkö droonintorjuntakykykin ostaa lisähinnalla?

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
F-35 -koneita esittelyssä Pirkkalassa talvella 2020.

Tuleva hävittäjämallimme F-35 havaitsee mainospuheiden mukaan droonitkin paremmin kuin nykykalusto. Mutta sisältyvätkö kaikki tarvitsemamme uudet ilmatorjuntakyvyt ostamaamme pakettiin, vai tarvitaanko niihinkin kallis lisäpäivitys?

Juhani Pihlajamaa

Hävittäjistä kyseleminen on haastava aihe, varsinkaan kun en vastusta Suomen puolustuskyvyn kehittämistä. Mutta mistä tahansa valtion hankinnasta ja kauppojen ehdoista pitää pystyä keskustelemaan jälkeenpäin objektiivisesti ja kriittisestikin, asiapohjalta.

Älkää siis ampuko viestintuojaa, vaan kertokaa, hyvät asiantuntijat, näkemyksenne näihin kysymyksiin!

HORNETIEN korvaajiksi tulevat Lockheed Martinin F-35 -koneet tarvitsevat Helsingin Sanomien uutisen mukaan 2030-luvulla kalliita tekniikkapäivityksiä, ennen kuin niiden ominaisuudet vastaavat sitä mitä luulimme ostavamme.

Syynä on osin päivitysten myöhästyminen: ne eivät ehdikään nyt jo tehtaan liukuhihnalta tuleviin koneisiin.

Nyttemmin on myös havaittu, ettei koneen vakiomoottori riitäkään kaiken odotettua raskaamman elektroniikan pyörittämiseen. Joten jos haluamme kaikki ominaisuudet käyttöön, moottoriakin pitää rukata paremmaksi lisärahalla.

Mitä vastaava tilanne tarkoittaisi autokaupassa?

Lisää aiheesta

Ostaja tutkii autojulkaisujen testit perinpohjin, koeajaa sopivat tarjokkaat ja tilaa sitten ylivertaisesti parhaan testivoittajamallin. Kun kallis auto pitkän tilausajan jälkeen saapuu, siinä ei olekaan kaikkia esitteissä ja koeajoissa lupailtuja herkullisuuksia. Tai siis olisi, jos suostuisi maksamaan näistä lisähintaa.

Ilman päivitystä auto ei kiihdy luvatulla tavalla, ei lataudu niin kuin mainostettiin – mutta se on maksanut täyden hinnan. Luultavasti autonostaja alkaisi tässä äkkiä etsiä kuluttajariitalautakunnan puhelinnumeroa.

Ilmavoimilla on kärjistettynä samanlainen tilanne. Ostettiin jotain luvattua, sitä ei tulekaan ajoissa eikä ilman lisämaksua, ja valmistajayhteisö vetoaa sopimustulkintoihin eikä kompensoi (meidän näkökulmastamme) ilmiselviä mokiaan.

Autonostaja alkaisi tässä äkkiä etsiä kuluttajariitalautakunnan puhelinnumeroa.

HX-HANKE oli perinpohjainen. Hallitus alkoi tutkituttaa Hornetien seuraajavalintaa jo syksyllä 2014, ja esiselvityksen teko annettiin ilmavoimien entisen komentajan Lauri Purasen johtamalle työryhmälle.

Sotilaiden työryhmä päätyi 2010-luvun trendin mukaisesti monitoimihävittäjään. Suomen piti läntisten suurvaltojen tavoin hankkia mahdollisimman edistynyt lentolaite, jolla voi tehdä mahdollisimman monia asioita.

”Työryhmä esittää, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Monitoimihävittäjän suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskyvyillä. Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi tulee analysoida myöhemmin.”

Nyt jälkeenpäin on hyvä muistaa, etteivät sivulauseessa mainitut ilmatorjunta- ja lennokkikyvyt sisältyneet 7-10 miljardin euron hävittäjäbudjettiin, vaikka tällainen mielikuva asiasta saattoi tulla.

PROSESSIN päätteeksi syksyllä 2021 Sanna Marinin (sd) hallitus hyväksyi 64:n F-35-koneen hankkimisen 10 miljardilla eurolla. Lukumäärä oli sama kuin ennenkin, vaikka yhden koneen piti olla suorituskyvyiltään yhtä Hornetia parempi.

Määrää perusteltiin muun muassa ilmavoimien parvitaktiikalla ja sillä, että sotatilanteessa 20-30 prosenttia koneista olisi koko ajan paikattavana tai huollossa.

Viimeinen peruste kuulosti hivenen huvittavalta. Olin itse aikoinani mukana puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa, enkä muista että esimerkiksi maavoimille olisi hankinnoissa mitoitettu ylimääräistä kalustoa sillä perusteella että ”osa siitä on kuitenkin huollossa”.

Hankinnan perusteita ei aikoinaan juuri haastettu, vaan asiantuntijoiden teknisiin näkemyksiin luotettiin laajalti. Poikkeus taisi olla vähän huru-ukoksi leimattu entinen ilmatorjunnan tarkastaja Ahti Lappi, joka moitiskeli ostopäätöstä liikaa lentäjien mieltymysten ehdoilla tehdyksi.

HANKINTA on tehty, sitä ei peruta. Nyt päättäjien on vain varmistettava, että veronmaksaja saa kansallisen turvallisuuden takeeksi parasta mahdollista laatua ilman yllätyskuluja.

Myöhästymisten kompensaatioista valtiokin voinee suurasiakkaana vääntää kättä valmistajan kanssa terävämmin kuin miltä nyt vaikuttaa.

Tilaajan kannattaa myös reilusti kertoa veronmaksajille jo nyt, miten saamamme tuote eroaa meille myydystä ja luvatusta – ja mistä muusta vielä voi tulla lisäkuluja.

Ilmavoimat on esimerkiksi viime viikkoina moneen kertaan kertonut, miten ylivertainen droonien tunnistaja ja pudottaja F-35 sensoreineen olisi, jos se olisi jo käytössä täällä.

Monia kiinnostanee, mitkä näistä lennokintorjuntakyvyistä pitää ostaa koneisiin lisävarusteina? Tai mitä niistä sisältyy siihen malliin, josta kaupat teimme.

Lisäkulut paljastuvat valtiontalouden seurannassa aina jälkeenpäin, joten mieluummin ne kannattaa avata perusteluineen etukäteen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU